Kehonhallinta

Kirjoittanut: Kati Pasanen, FT, TtM, fysioterapeutti, valmentaja, Tutkimus- ja kehittämispäällikkö, UKK-instituutti

Kehonhallinta eli motorinen kunto tarkoittaa kehon asentojen ja liikkeiden hallintaa. Liikkeiden säätely perustuu useiden aistijärjestelmien sekä hermo-lihasjärjestelmän yhteistoimintaan. Myös aikaisemmat kokemukset sekä kyky ennakoida ja reagoida tilanteisiin vaikuttavat suorituksen lopputulokseen. Hyvässä kehonhallinnassa aistitoimintojen, hermoston ja lihaksiston toiminta näyttäytyy sujuvina, tarkoituksenmukaisina ja turvallisina liikesuorituksina. Turvallisissa liikesuorituksissa liikkeet suoritetaan hallituilla liikeradoilla ja -laajuuksilla siten, ettei kudoksia virheellisesti kuormittavia voimia pääse syntymään.

Motorisen kunnon osatekijöitä ovat tasapaino, koordinaatio, nopeus ja ketteryys. Jotta liikkeiden suorittaminen onnistuisi tarkoituksenmukaisesti ja oikeita liikeratoja käyttäen, myös fyysisten perusominaisuuksien eli lihasvoiman, kestävyyden ja liikkuvuuden on oltava liikkeiden ja niiden liikeratojen edellyttämällä tasolla. Näiden lisäksi myös rakenteelliset tekijät, kuten tukirangan anatomiset poikkeavuudet, voivat vaikuttaa liikkeiden suorittamiseen ja liikehallintaan.

Suuri osa perusliikkumisen taidoista opitaan jo ennen kouluikää, joten lapsuudessa on mahdollista rakentaa vahva ja monipuolinen pohja myöhemmässä iässä harjoitettavia haastavampia lajitaitoja varten.

Kehonhallinnan eli motorisen kunnon osatekijät

  1. TASAPAINO
  • Tarkoittaa kykyä ylläpitää erilaisia asentoja eli mukauttaa kehon painopiste liikkuvaan tai paikallaan olevaan tukipintaan.
  • Tasapaino määritellään usein staattiseksi tai dynaamiseksi tasapainoksi. Staattinen tasapaino tarkoittaa paikallaan olevaa tasapainon hallintaa ja dynaamisessa tasapainossa on kyse kehon tasapainon ylläpitämisestä liikkumisen aikana.
  • Tasapainon ylläpitäminen edellyttää hyvää aistijärjestelmien toimintaa ja kykyä aktivoida lihaksia tarkoituksenmukaisesti tämän informaation pohjalta.
  1. KOORDINAATIO
  • Tarkoittaa yhteen kytkemistä (con = rinnalle, ordinatio = sovitus).
  • Ihmisen liikkeissä koordinaatio tarkoittaa pään, kehon ja raajojen liikkeiden tavoitteen mukaista sekä sulavaa yhdistämistä, jossa lihaksiston yhteistoiminta on hyvin ajoitettua ja sujuvaa.
  • Perusliikkumisessa, kuten kävelyssä, juoksussa tai kyykistymisessä, raajojen toiminta on koordinoitu yhteen syklisesti samanvaiheisin tai vastakkaisvaiheisin liikkein. Mutkikkaampien, erivaiheisten ja nopeiden liikkeiden hyvän koordinaation ja tekniikan saavuttaminen vaatii jopa vuosien harjoittelun.
  1. NOPEUS
  • Nopeus jaetaan reaktionopeuteen, räjähtävään nopeuteen ja liikkumisnopeuteen.
  • Reaktionopeus tarkoittaa kykyä havaita ärsyke ja reagoida siihen nopeasti.
  • Räjähtävällä nopeudella tarkoitetaan yksittäistä ja lyhytaikaista mahdollisimman nopeaa liikesuoritusta, kuten heitto tai hyppyyn ponnistus.
  • Liikkumisnopeus tarkoittaa nopeaa siirtymistä paikasta toiseen.
  • Nopeudella on suuri merkitys liikehallinnan ylläpitämisessä urheilussa esiintyvissä yllättävissä ja muuttuvissa tilanteissa (esim. pallopeleissä) tai arkipäivän liikkumisen yhteydessä tulevissa ennalta-arvaamattomissa tilanteissa (esim. liukastuminen tai väistäminen).
  1. KETTERYYS
  • Ketteryys tarkoittaa nopeaa ja sujuvaa liikkumista ärsykkeen tai tilanteen edellyttämällä tavalla.
  • Ketteryys on etenkin kykyä muuttaa liikkeen suuntaa tai kiihtyvyyttä mahdollisimman taloudellisesti, vaivattomasti ja nopeasti.
  • Hyvä ketteryys edellyttää tarkkaa voiman ja ajoituksen säätelyä.